Vieläköhän näistä ehtii

..kasvaa kukoistavaa ja tuuheaa rairuohoa pääsiäiseksi? No, mahtuupahan tipuja ja munia enemmän, kun ruoho on kitukasvuisempaa. Ilmeisesti ruohon kasvatus talouspaperin päällä ei oikein toimi, sillä nämä kaverit on kylvetty jo puolitoista viikkoa sitten. Hmph.

Hyvää naistenpäivän iltaa!

Suklaaherkkua

Ostin BodyShopista kantistarjouksen innoittamana suklaisen vartalovoin, joka tuoksuu kerrassaan ihanalle. Nyt vaan haahuilen ympäriinsä ja nuuhkin käsivarsiani. ;)

Voisin väittää, että tuoksu lievittää sokerilakkolaisen suklaanhimoa, mutta en viitsi, koska jostain käsittämättömästä syystä en ole himoinnut suklaata tai muutakaan karkkia lainkaan. Rasti seinään siis! Tosin eihän tätä lakkoiluani ole vielä jatkunut kuin viisi päivää, mutta aiemmista karkkilakoistani tiedän, että yleensä ensimmäiset päivät ovat ne vaikeimmat. Ehkä olen huomaamattani saanut itseni psyykattua johonkin "sokeri pahaa - porkkana hyvää" -tilaan. Ou jee.

Sunnuntain napostelulautanen

Iho-ongelmien vuoksi päätin toistaiseksi jättää ruokavaliostani valkoiset jauhot ja sokerin minimiin. Entisen karkki- ja jäätelöhiiren on siis syytä keksiä uutta naposteltavaa. Tämä setti oli kyllä puhdasta nautintoa - suosittelen jokaiselle!

Ruotsalaista laatudraamaa

Jos Älä pyyhi kyyneleitä paljain käsin on mennyt joltakulta ohi, muistuttelen, että sarja löytyy Yle Areenasta vielä parin viikon ajan. Uskomattoman koskettavaa, elämänmakuista ja hiukan ahdistavaakin, mutta ehdottomasti katsomisen arvoista. Ja joutuihan siinä muutaman kyyneleenkin pyyhkäisemään - ihan paljain käsin.

kuva lainattu: nyt.fi

Ruissipsit mädillä

Koska synttärikemuista jäi vähän ylimääräisiä blinien lisukkeita, päätin hyödyntää ne ruissipsien täytteinä. Sipaisin siis kullekin sipsille hiukkasen smetanaa ja siihen päälle heitin muutaman murusen sipulia ja teelusikallisen mätiä. Tarjoilimme näitä suupaloja kyläilemässä käyneille vanhemmilleni teen seurana. Hyvin maistuivat.

Pannaribliniä ja rocky roadia

Mieheni synttäripäivä osui sopivasti viikonlopulle, joten sen kunniaksi tuli kokkailtua ja nautiskeltua kunnon talviherkkuja. Pannariblineistä on jo muodostunut meillä jonkin sortin perinne, emme omista blinipannua ja muutenkaan niiden lättysten käristäminen ei vaikuta houkuttelevalta (en ole koskaan kokeillut). Pannarimuotoisenakin herkku toimii hyvin, varsinkin kuplivan juoman kanssa.

Resepti on bongattu jokunen vuosi sitten jostakin Valion mainoslärpäkkeestä ja valmistus menee näin:

7 dl maitoa
1 prk (120 g) smetanaa
25 g hiivaa
suolaa (n. 1 tl riittää)
2 dl tattarijauhoja
2 dl vehnäjauhoja
3 munaa
3/4 dl öljyä / sulatettua voita

Maito-smetanaseos lämmitetään kädenlämpöiseksi ja liuotetaan seokseen hiiva. Suola ja jauhot vatkataan joukkoon. Kulho seoksineen laitetaan lämpimään veteen ja peitetään liinalla ja odotellaan, että taikina alkaa kuplia (tämä vie noin puolisen tuntia tai vähän yli). Huom! Kannattaa käyttää suurta kulhoa, koska taikina turpoaa ja kuplii suht voimakkaasti.
Kun taikina kuplii, vatkataan joukkoon munat ja öljy/voisula. Sitten taikina kaadetaan uunipellille leivinpaperin päälle ja paistetaan uunin keskiosassa 225 asteessa noin 25 - 30 minuuttia. Tarjoillaan kuten tavalliset blinit, meillä oli lisukkeina mätiä, sipulia, smetanaa, suolakurkkua ja hunajaa.

Rocky road -suklaan ohjeeseen taas törmäsin Marian blogissa. Täytteeksihän voi laittaa ihan mitä lystää, meillä aineksiksi valikoituvat suolatut cashewpähkinät, minivaahtokarkit ja irtokarkkeina myytävät valkoiset toffeepalloset halkaistuina. Ja voin kyllä sanoa, että suklaa suorastaan suli suussa. Kaloreitahan ei onneksi juhlapäivinä lasketa...

Lauantai-illan leivosherkku

Koska pakastimesta löytyi vieläkin torttutaikinaa joulun jäljiltä, täytyi sille kehitellä käyttöä. Tänään iltatee sai seurakseen tosi nopeita ja herkullisia lehtitaikinaleivonnaisia, näitä voi kyllä tehdä toistekin...

Aineksiksi tarvittiin siis niitä taikinalevyjä, jäisiä mustikoita, kermaa, sitruunaa ja mantelilastuja. Toki mikä tahansa marjat tai hedelmät käyvät, tätä ohjetta voi varsin vapaasti soveltaa sen mukaan, mitä kaapeista sattuu löytymään.

Laitoin taikinalevyt puoliksi, ja sitten viilsin veitsellä ikään kuin "kehykset" kuhunkin puolikkaaseen. Eli noin sentin päähän reunasta piirretään neliö, jota ei kuitenkaan kannata leikata ihan läpi asti (tämä kuulostaa nyt kamalan monimutkaiselta, mutta ei oikeasti ole). Sitten voitelin levyt maidolla ja paistoin 225 asteessa kymmenisen minuuttia.

Paiston aikana vatkasin kerman vaahdoksi, ja lisäsin siihen noin puolikkaan sitruunan mehun  (halutessaan voi raastaa hiukan sitruunan kuortakin joukkoon).

Kun levyt olivat uunista ulkona, painoin levyn sisuksen sisäänpäin, siis niin, että ne "kehykset" jäivät muuta osaa korkeammalle (ks. kuva). Näin syntyneeseen syvennykseen laitoin jäisiä mustikoita, kermavaahtoa ja mantelilastuja. Valmis!