Kesämatto ja muuta mukavaa

Onpas ollut melkoista haipakkaa koko viikonloppu. Se on sisältänyt mm. siivousta, talvikenkien ja
-vaatteiden vintittämistä, Ikea-reissun sekä ruokavieraita. Onnistuin kokkaamaan oikein maistuvaa suppilovahveropastaa, josta tietenkään ei ole kuvia, koska isäntäväellä vierailla oli nälkä.

On myös ehditty ulkoilla mahtavan keväisessä säässä, kiivetä Pyynikin näkötorniin ja syödä munkkeja ja Ikean prinsessaleivoksia, ihan vaan Williamin ja Katen 1-vuotishääpäivän kunniaksi...

Ikeasta löytyi muutakin kuin leivoksia, nimittäin kesämatto keittiöön. Voi olla sulaa hulluutta laittaa valkoinen matto tilaan, jossa kaksi innokasta säheltäjää kokkaa ties mitä värikkäitä ruokia, mutta kokeillaan nyt. Ainakin vielä se näyttää kivalta. Ja puhtaalta.

Rakkautta löytyi

Tää on soinut ihan koko päivän mulla päässä, joten laitetaan vahinko kiertämään.

Silitysurakan ilostuttajat

Alkuun tunnustus: tykkään silittämisestä. Se on ehdottomasti kotitöistä suosikkini, ja silitän mieluummin vaikka miten hankalia mekkoja kuin esimerkiksi imuroin. Meillä työnjako toimiikin aika hyvin, mies on pääasiallisesti vastuussa imuroinnista ja minä vastaan pyykkihuollosta.


Silitys aamuisin kiireessä on kuitenkin mahdottomuus, joten tapanani on kerätä pino puhtaita pyykkejä ja urakoida kaikki kerralla. Näihin urakoihin tuo huomattavasti lisäpotkua uudehko rakkauteni äänikirjat. Tarinaa kuunnellessa pino kutistuu ihan itsestään, ja lisäksi on ikään kuin saanut luettua pitkän pätkän kirjaa siinä samalla. Kuinka kätevää!

Äänikirjasuosikeiksini ovat nousseet Sinikka Nopolan Eila ja Rampe -kirjat. Jokin niiden peritamperelaisuudessa, Esko Roineen äänessä ja kunnon hämäläismurteessa jaksaa naurattaa. Ehkä tunnistan niistä itseni.

Tällä hetkellä kuuntelussa on perinteinen kauhuklassikko, Frankenstein. Varsinaisena kauhuna en tätä omalle asteikolleni sijoittaisi, mutta ei pidä tuomita tai lokeroida ennen kuin kuuntelee loppuun.

Kirjan ja ruusun päivä

Muistakaa tänään(kin) lukea kirjoja ja nuuhkia ruusuja!

Sorsat

Nämä kaverit ansaitsevat ihan oman postauksensa. Huipputyyppejä!

Neiti kevät on tullut kaupunkiin

Aivan mieletön ilma tänään. On syöty kalamarkkinoilla muikkuja (siis kirjaimellisesti ulkona, jee!), käyty tekemässä vielä pari kirjaostosta Hulluilta päiviltä ja käyty pitkällä, leppoisalla kuvauslenkillä Pyynikin maisemissa. Ja mikä tärkeintä, parvekekalusteet kannettiin vihdoin parvekkeelle! Tosin ne vielä pitää puhdistaa ja öljytä talven kellarissapiilottelun jälkeen, mutta käytännössähän parvekekauden voi katsoa avatuksi.

Iltapalaksi paistoin pasteijoita. Aineksina paketti lehtitaikinalevyjä sekä riisiä, keitettyä kananmunaa, tuorejuustoa ja ripaus pippuria. Paistetaan 225:ssä noin 15 minuuttia tai kunnes pinta näyttää sopivan ruskettuneelta. Helppoa ja herkullista!

Sataa...

eikä haittaa yhtään niin kauan kuin sade merkitsee lumien sulamista. Hus pois kaikki heti!

Tänään vietin rentouttavan kaksituntisen joululahjaksi (!) saamassani kasvohoidossa, jonka jälkeen olin oikeastaan hyvinkin kiitollinen siitä, että satoi. Sain piiloutua sateensuojani sisään punaisenkukertavine kasvoineni ja läiskytellä reippaasti kotiin. Vaikka ehkei kukaan muutenkaan olisi mun naamaani edes katsonut, vaan näitä iloisenkeltaisia kavereita:

Toivotaan kuitenkin, ettei ihan koko viikonloppua sada, kun on kalamarkkinat. Pakko päästä syömään voissa paistettuja muikkuja!

Melkoisen hullu aamu

Niin se kuulkaas kävi, että löysin itseni jo ennen aamukahdeksaa kärkkymästä Stockan ovien avausta. Minulla oli Suunnitelma, joten marssin suoraan kenkäosastolle, josta sainkin äärimmäisen mukavat Clarksin ballerinat mukaani. Sen jälkeen kasvovettä ja ripsiväriä kosmetiikkaosastolta, ja "pakollinen" osuus oli suoritettu.

Kävin nopeasti kiertämässä naistenvaateosaston, mutta tungos ei todellakaan houkuttanut tutustumaan mihinkään tarkemmin. Sporttiosastolta bongasin kivat Niken treenihousut, mutta sovituskoppiin jonottaminen ei ollut kovin kivaa. Pöksyt todettiin kuitenkin lopulta sopiviksi, ja ne pääsivät ruokkimaan liikuntamotivaatiotani. Viehätyin erityisesti söpöistä pinkeistä yksityiskohdista!

Musiikkiosastolta löytyy yleensä aina jotain, nyt ei mitään. Akateemisen puolelle en uskaltautunut, mutta kakkoskerrokseen sijoitettujen kirjapinojen ohi kuljeksiessani nappasin yhden pokkarin mukaani, ja olisin varmaan ehtinyt lukea sen puoliväliin jonottaessani kassalle. En tiedä kuvittelinko vain, vai olivatko kaikki kassajonot huomattavasti pidempiä kuin ennen. Onko Stockalla vähennetty väkeä vai oliko koko kaupunki saanut loistoidean piipahtaa ostoksilla ennen töihin menoa? (Itse harrastan aina aamu-hullareita, koska töiden jälkeen ei sinne ei ole mitään asiaa, ja mielestäni homma ei sujunut ollenkaan yhtä jouhevasti kuin ennen.)

Kun olin jo päättänyt marssia bussipysäkille ja suunnata kiltisti töihin, bongasin vielä siitä ovensuusta ale-Olivian ja JÄTTIMÄISEN (puolen kilon!) vaahtokarkkipussin. Koska sille kassalle ei ollut edes jonoa, en tiettykään voinut jättää niitä sinne...

Nyt sohvannurkka kutsuu!

Tavallista parempi tiistai

Töistä tullessa kotirapussa leijui huumaava pannarin tuoksu, ja tuli "mäki haluun" -olo. Joten tein taikinan, tökkäsin sen uuniin ja tässä on tulos:

Oli muuten hyvää. Nautittiin Jane Campionin Naisen muotokuvan äärellä. Melko hyvä oli sekin.

Kun talven jälkeen ensimmäistä kertaa...

...laittaa lenkkitossut, lenkkitossut jalkaan.

Oli juuri tuollainen ultrabramainen fiilis tänään, kun lähdin lenkille pitkästä aikaa ihan oikeissa lenkkareissa eikä missään pitävämpipohjaisissa talviversioissa. Kuinka jalka nousikin reippaasti, ja kotiportaita alas todellakin loikittiin kevyesti (kaikki kuusi kerrosta) ja ylös kaksi askelmaa kerrallaan.

Pyhäjärvellä näkyi jo joku purjehtija, melko varma kevään merkki, eikö? Yritin moista kesääenteilevää ihmettä ikuistaa kännykälläni, mutta valitettavan huonolla menestyksellä. Kamera on harvoin mukana silloin kun pitäisi. Tai oikeastaan kysehän on siitä, että joko lähtee kuvauskävelylle, joka tarkoittaa haahuilua ja hidastelua ja pysähtelyä kaikkiin otollisiin paikkoihin ja tilanteisiin, tai sitten lähdetään lenkille, joka tarkoittaa, että mennään reipasta tahtia ja otetaan homma ihan kuntoilun kannalta. Ja tänään oli vuorossa tuota jälkimmäistä.

Aurinkokin alkoi helliä lenkin loppuvaiheessa. Täytyykin mennä peilin ääreen tarkistamaan, jokojokojoko sain kevään ensimmäiset pisamat!

Vuosipäivä

Juhlistimme eilen miehen kanssa tapaamisemme kaksivuotispäivää teatterilla ja illallisella. Tampereen Työväen Teatterin Viettelyksen vaunu vakuutti loistavilla näyttelijäsuorituksillaan, ja tarina oli traaginen ja koskettava, kuten elokuvaversion nähneenä osasin odottaakin. En ole koskaan erityisemmin pitänyt Merja Larivaarasta, mutta täytyy antaa erityiskiitokset hänen suorituksestaan Blanchena. Aivan mahtava!

Kuva: Yehia Eweis / Tampereen Työväen Teatteri

Näytöksen jälkeen menimme herkuttelemaan Franklyyn. Kasviskreppejä, siikaa ja tietysti Tampereen parasta suklaakakkua. Ooh.

Tänään sateinen ja harmaa päivä piristyy appiukon vierailulla. Hyvää ruokaa ja mukavia juttuja tiedossa. Leppoisaa lauantaita!

Keventelyä

Kun on syönyt kolmena päivänä lammasta eri muodoissa, tekee jo mieli salaattia. Melkoisen loistava salaatti syntyi nipusta lehtivihreää (romainea ja villirucolaa), kurkusta, tomaatista (tuoreena ja aurinkokuivattuna), oliiveista, avokadosta sekä erinäisistä pähkinöistä ja siemenistä. Päälle mozzarellaa ja loraus sitruunaista oliiviöljyä. Ja eiku syömään!

Ihan lomalla

On kyllä ollut rentouttava pääsiäinen. On syöty hyvin, nukuttu paljon, lueskeltu ja katsottu leffoja. On myös ihasteltu keväistä Pyynikkiä (ja symppiksiä sorsia!) ja tavattu ystäviä ja sukulaisia. Huomenna palataan arkeen ja ruotuun, mutta tämä ilta vielä laiskotellaan ja herkutellaan. Mämmiäkin on vielä jäljellä!

Pitkäperjantai

Ihana rentoilupäivä ilman mitään sovittuja menoja tai etukäteen suunniteltua ohjelmaa. Aikaa vain olla ja nautiskella ja tehdä ihan mitä tahtoo.

 Pyhäjärvi on auki, kesä on ihan nurkan takana! (Onhan, onhan?)

Ruokana tänään karitsan paistikiekkoa ja rosmariiniriisiä. Lammaskokeiluja jatketaan vielä toisen kerran pyhien aikana.

Jälkkäriksi tietysti mämmiä kerman kera. Oli muuten tosi hyvää vuoden tauon jälkeen!

Oli myös aikaa soittaa pianoa. Ihan mahtavaa, kun aurinko paistoi ikkunasta selkään ja lämmitti jo ihan tosissaan... keväinen meininki.

Luennassa tällä hetkellä Kjell Westön Missä kuljimme kerran. Tykkään.